Kirjoittaja
Anna Björkqvist
18.5.2017 — Vesihuoltoalan suuri murros näkyi Vesihuoltopäivillä
Teollisuuden Veden nuoret insinöörit vierailivat Vesihuoltopäivillä Jyväskylän paviljongissa 10.-11.5.2017.
Keskiviikkoaamun esitelmässä kerrottiin Rukan jätevedenkäsittelyn suunnittelusta, jonka tekee haasteelliseksi tulevan jäteveden määrän erittäin suuri vaihtelu lomakausien mukaan. Prosessisuunnittelussa oli päädytty perinteisen biologisen vapaalieteprosessin sijaan käyttämään kantomateriaalia, tuoden samalla ”papiljotti”-prosessin takaisin suomalaiseen biologiseen jätevedenkäsittelyyn. Kantomateriaalia on käytetty myös aikaisemmin Suomessa, mutta paljon heikommin tuloksin. Tekniikan kehittyminen ja tiedon lisääntyminen on kuitenkin tarjonnut uusia mahdollisuuksia muun muassa kyseiselle MBBR-prosessille. Kantomateriaalin ansiosta lietettä ei tarvitse kierrättää ja bakteerien vaikutus saadaan kohdistettua oikeaan paikkaan. Onko tässä tulevaisuuden ratkaisu vaihtelevan kuormituksen jätevedenpuhdistukselle? Samaa prosessia esiteltiin myös seuraavan päivän luennolla - MBBR:iin perustuvaa ANITA (TM) Mox-prosessia on pilotoitu HSY:n Viikinmäen puhdistamolla rejektivesien käsittelyyn.
Keskiviikkona käytiin myös läpi Äänekosken vesikriisiä ja sen seurauksia THL:n näkökulmasta. Äänekosken vesikriisi opetti ennen kaikkea yhteistyön tärkeyttä vesihuollon järjestämisessä. THL korosti, että on tärkeää harjoitella yhdessä etukäteen erilaisia tilanteita, erityisesti ääritilanteita. THL:n terveiset kaikille vesihuoltoyrityksille ovat, että tarkastakaa verkostonne ja laitteet hyvin. Todellisuus ei aina vastaa piirustuksia.
Sekä talousvesi- että jätevesiluennoilla oli esillä mikrobiologia ja mikrobianalytiikka. THL ja Aalto-yliopisto suhtautuivat esitelmissään toiveikkaasti molekyylimikrobiologisiin menetelmiin. Näiden menetelmien avulla toivotaan löydettävän keinoja mikrobiologisten ilmiöiden syvällisempään ymmärtämiseen. Teollisuuden vedellä qPCR-menetelmä on arkikäytössä ja seuraavan sukupolven sekvensointituloksiakin (NGS) meillä on useammasta sadasta näytteestä.
Torstain aiheista meille jäi mieleen jo pitkään tapetilla ollut vesihuollon digitalisaatio. Esimerkiksi verkosto- ja paikkatiedon kartuttaminen, asiakastiedottamisen kehittäminen sekä vesihuollon tietojärjestelmien päivittäminen vastaamaan nykypäivän vaatimuksia ovat sellaisia teemoja, joiden parissa koko suomalaisella vesihuoltoalalla riittää haasteita. Näiden tarpeiden pohjalta on myös syntynyt yritys nimeltä Pisara, joka oli näkyvästi esillä Vesihuoltopäivillä niin näyttelyalueella, vesihuollon digitalisaatiota käsittelevällä virtuaaliekskursiolla kuin torstain luennoillakin. Samaan teemaan liittyi myös HSY:n edustajan luento, jossa kerrottiin uusista viemäreiden kuvantamismenetelmistä. Projektissa tähdätään siihen, että verkostot saadaan kuvattua entistä tehokkaammin uutta DigiSewer-tekniikkaa ja automatisoitua viemärikuvien tulkintaa hyödyntäen. Kuvat on myös tarkoitus siirtää reaaliaikaisesti henkilökunnan saataville vesilaitoksen palvelimelle.
Uudet teknologiat ja mittausmenetelmät, digitalisaatio ja jo käsitteeksi muodostunut Älykäs vesi – siinä tiivistetty lista seminaaripäivien mielenkiintoisimmista teemoista. Vesihuoltoala elää suurta murroksen aikaa ja tämä oli hyvin aistittavissa myös vuoden 2017 Vesihuoltopäivillä.
