Kirjoittaja
Maija Vidqvist
15.6.2016 — Seminaarit ovat pitkään toimineet Teollisuuden Vedessä niinä huolettomina hetkinä käytännön projektien keskellä, että emme osaa olla ilman niitä.
Hieno tunnelma laivaseminaarissa Helsingissä ja Tursolla!
Seminaarit ovat pitkään toimineet Teollisuuden Vedessä niinä huolettomina hetkinä käytännön projektien keskellä, että emme osaa olla ilman niitä. Olla luennolla kuuntelemassa kokemuksia, tietoja uusista järjestelmistä, nauttia valmiin ruokapöydän ääressä hyvästä ruoasta ja päättää ensimmäinen seminaaripäivä Kauppatorilta lähtevään höyrylaivaristeilyyn tälläkin kertaa aurinkoisessa säässä on kaivattua "balsamia" meille vedenkäsittelijöiden arjessa kamppaileville.
Tämänkertainen seminaari oli lisäksi tärkeä, kun se viimeistään liimasi yhteen vedenkäsittelyn ja savukaasujen puhdistuksen. Savukaasuihin sitoutuneen kosteuden lauhtuessa pesurissa tai lauhduttimessa absorboi lauhtuva vesi savukaasujen joukosta siinä olevia epäpuhtauksia, joista on ainakin osa poistettava ennen lauhteen johtamista viemäriin tai vesistöön. Lauhdutettua vettä voidaan käyttää myös kattilalaitoksilla lisäveden valmistukseen, jolloin useimmiten puhdistustekniikkana on ultrasuodatuksen ja käänteisosmoosin yhdistelmä.
Mietittiinpä sitä, että muodostunut rejekti voitaisiin johtaa takaisin kattilaan, joka pienentäisi vedenkäsittelyn kustannuksia tai lisättäisiin vedenkäsittelyn helpottamiseksi savukaasuihin rikinpoisto, vaikka sitä ei muuten tarvittaisi. Eli vedenkäsittelyn helpottamiseksi lisättäisiinkin savukaasun käsittelyä ja toisinpäin.
Lainsäädäntö muuttuu ja aikataulu on tiukka
Keskeinen lainsäädäntö on kirjattuna Valtioneuvoston asetuksiin polttoaineteholtaan suuremmille ja pienemmille laitoksille (936/2014 SUPO-asetus ja 750/2013 PIPO-asetus). Lisäksi 2015/2193 MCP-direktiivi asettaa rajoituksia ilmaan joutuville epäpuhtauspäästöille.
MCP-direktiiviä ei ole vielä tuotu Suomen lainsäädäntöön. Se tuodaan osana SUPO-asetusta ja päästörajojen voimaantulolle on pitkä siirtymäaika. Esimerkiksi olemassaolevat laitokset polttoaineteho > 5 MW 1.1.2015 ja enintään 5 MW 1.1.2030.
Referenssiasiakirjaa LCP BREF isoille kattilalaitoksille päivitetään parhaillaan ja niiden draft-versio muutaman vuoden takaa on julkisesti saatavilla samoilla sivuilla. Keskustelua herätti kovasti aikataulu ja tällä hetkellä näyttää siltä, että lopullinen ehdotus (final draft) tulee käsittelyyn tämän vuoden kesällä. Viimeistely tehdään komiteakierrosten jälkeen ja kieliversiot olisivat näin valmiit vuoden 2018 aikana. Uusi asiakirja merkitsee lähes kaikille isoille polttolaitoksille muutoksia päästörajoihin ja uudet luvat tulee hakea 2019 aikana.
Samoja epäpuhtauskomponentteja teollisuuden alasta toiseen - puhdistusmenetelmätkin muistuttavat toisiaan
Vedet eri teollisuuden aloilta ovat hyvin samanlaisia ja ongelmat metalli- ja suolapitoisten vesien ympäristöön johtamisessa tai viemäröinnissä eivät ole kaivosten yksityisomaisuutta. Kattilalaitoksilla savukaasujen rikkidioksidi aiheuttaa veden sulfaattipitoisuuden nousua ja käytetyt biopolttoaineet tai SNCR- ja SCR-järjestelmät nostavat veden ammonium-typen pitoisuutta, kun esim. kaivoksilla typpipäästöt muodostuvat käytetyistä räjähdysaineista. Samanlainen yhdennäköisyys tuli mieleen aktiivilietelaitoksen biologisesta typenpoistosta ja NOx-päästöjen muodostumiseen sekä vähentämiseen korkeassa lämpötilassa savukaasujen joukossa. Kuvan typen kemia biologisessa typenpoistossa jätevedenkäsittelyssä muistuttaa erehdyttävästi kuvia Low-NOx-polttotekniikasta ja sekundäärisistä typenpoistomenetelmästä (SNCR ja SCR).
Lämmöntalteenottopesureilla saadaan talteen merkittävästi energiaa
Sekä osallistujien että esitelmän pitäjien joukossa oli runsaasti LTO-pesurin jo hankkineita tai sitä suunnittelevien energialaitosten edustajia. Esim. Tampere investoi v. 2015 kolmeen pesuriin samanaikaisesti ja tuottaa niiden avulla vuodessa noin 250 GWh energiaa. Tällä määrällä voi lämmittää jo 600 kerrostaloa. Puhutaan siis merkittävästä asiasta polttoaineen kulutuksen, hiilidioksidipäästöjen tai energiatehokkuuden kannalta. Tampereen Sähkölaitos voittikin Vuoden Ilmastoteko 2016 yleisöäänestyksen tällä pesuriperheellään - tosin Mäntsälän NIvos Oy vei voiton hukkalämmön talteenottoprojektilla;)
Kokemukset pesureista olivat myönteisiä niiden energiatehokkuuden ansiosta. Samalla mietitytti osallistujia vedenkäsittelyn toiminta, sillä lipeää kuluu lauhteen neutralointiin, kemikaalien annostelun oikeiden säätöjen löytymiseen on mennyt aikaa ja erilaiset päästörajoitukset vaativat uutta seurantaa ja mittausta. Muodostuvan lauhdeveden käyttö on myös mahdollista lisäveden valmistuksessa, mikä vähentää usealla laitoksella talousveden käyttöä ja voi helpottaa ongelmatilanteissa.
Onnistuminen käytännössä
Tekniikan uusiutuessa, mittausvaatimusten monipuolistuessa, päästörajoitusten lisääntyessä sekä kustannuspaineiden kasvaessa on henkilökunta paineen alla. Päivien aikana tuotiin esiin moneen kertaan, miten kovassa paikassa monet vedenkäsittelijät laitoksillaan ovat. Likaantuminen, laitteiden vikaantuminen ja kemikaalien toiminta sekä veden laadun muutokset pitävät mielen virkeänä. Kannatan vedenkäsittelyn helppoutta ja yksinkertaisuutta - vedenkäsittely ei toimi kvartaalitalouden lakien mukaan, vaan pitkäjänteisesti rakennettuna hyvänä kokonaisuutena varmistaa laitoksen turvallisen ja varman käytön - oli vedenkäsittelyn varassa sitten kaukolämpölaitos, voimalaitos, sellutehdas, terästehdas, kaivos tai jätteenpolttolaitos.
Paikalla olikin tänä vuonna - lähes puolet osallistujista - alle kolmekymmentävuotiaita vedenkäsittelijöitä! Uudet vastuunkantajat ovat tervetulleita, kun näitäkin esillä olleita päästörajoja tavoitellaan uusilla tekniikoilla!
Osaamisen tarpeet ovat pienissä yksityiskohdissa
Elohopea tuli esille muutamassa esitelmässä, sillä sen päästörajat voivat olla alle yhden tai alle yhden kymmenesosamikrogramman per litrassa tasoa lähtevässä jätevedessä. Elohopeaa esiintyy polttoaineessa, josta osa siitä edelleen joutuu palamisen, savukaasunkäsittelyn ja savukaasujen kautta joko ilmaan tai - jos sellainen on - lämmöntalteenoton pesuriveden kautta jäteveteen. Elohopeapäästön vähentämiseen voi vaikuttaa katalyyttisellä typenpoistolla, sillä katalyytti hapettaa metallista elohopeaa ja helpottaa siten vedenkäsittelyä.
Ammoniakin mittaaminen on savukaasuista hankalaa jatkuvatoimisilla mittalaitteilla sekä savukaasujen kanavoitumisen että sen nopean reagoimisen tuhkan ja kaasussa olevien happamien komponenttien (rikkitrioksidi) kanssa. Varmojen tulosten aikaan saamiseksi lienee palattava vanhaan kuplituskekniikkaan ammoniakin mittaamisen tarkentamiseksi.
Polttotekniikan parantamisella on varmasti isossa kuvassa sanansa sanottavana, mallintamisella voidaan jo tehdä hyvin pitkälle meneviä johtopäätöksiä palamisteknisten muutosten vaikutuksista päästöihin.
Seminaarien aiheet vaihtelevat vuodesta toiseen ja yleisotsikoiden sijaan ensi vuonna seminaariesitelmät saattavat koostua monesta pienemmästä asiasta. Tuntuma jäi, että tilausta syvemmälle läpikäynnille olisi. Myös toivomuksia kannattaa esittää vuoden varrella!
Kiitokset osallistujille, aiheeseensa paneutuneille luennoitsijoille ja Turson miehistölle! Nähdään viimeistään ensi vuonna!
