Kirjoittaja
Maija Vidqvist
18.10.2016 — Teollisuuden Veden mikrobiologian asiantuntija Minna Pihlajakuja osallistui ”Recent Advances in Microbial Control, RAMC” -konferenssiin Kaliforniassa lokakuussa. Pyysimme Minnaa kertomaan konferenssin aiheista.
Haastattelussa Teollisuuden Veden mikrobiologian asiantuntija Minna Pihlajakuja, olit Kaliforniassa konferenssissa ”Recent Advances in Microbial Control, RAMC”, mikä kuulostaa meidän muiden työssä olijoiden korviin todella hienolta. Suomessa on jo melkein satanut etelässäkin ensilumi ja äidit ovat huolestuneet talvirenkaiden laittamisesta autoihin. Millaista siellä oli?
- Konferenssi oli tiivis, osallistujia oli noin 50 henkeä päivittäin. Luentoja oli koko viikon aikana noin 40 eli 10 luentoa per päivä ja olin kaikilla luennoilla läsnä! Osallistujista enemmistö oli USA:sta, noin kymmenesosa kävijöistä oli Euroopasta.
Konferenssi liittyi mikrobiologiaan, kuka sen oli järjestänyt ja mitä aiheita siellä esitelmissä käsiteltiin?
- Konferenssin oli järjestänyt Society for Industrial MIcrobiology and BIotechnology (SIMB) ja se järjestetään joka toinen vuosi. Aiheet sivusivat mikrobien hallintaa probioottisilla bakteereilla ja uusilla luonnon yhdisteillä sekä erityiskysymyksiä sairaalaympäristössä. Muista teollisuuden aloista esillä olivat elintarviketekniikka (broileritalot), vedenkäsittely (käänteisosmoosikalvot), puhdastilat ja yleinen hygienia (huonetilat, kokolattiamattojen desinfiointi ja henkilökohtainen puhtaus).
Kehitit diplomityössäsi menetelmän biofilmin biosidien keston tutkimiseen. Menetelmällä tehdyt mittaukset olivat esillä posterissa konferenssin aikana. Se on mahdollista vain harvalle diplomityöntekijälle. Mitä kaikkea posterissa oli ja miten muut konferenssivieraat ottivat posterin vastaan?
- Posterissa esitetyt tulokset osoittivat, että biofilmissä bakteerit kestävät desinfiointia huomattavasti normaalia paremmin, mutta oikeanlaisilla kemikaaliyhdistelmillä pystytään pureutumaan myös niihin. Konferenssivieraat pitivät ajatuksesta, että biofilmiä voidaan tutkia myös keinotekoisella matriisilla.
Teemme paljon käänteisosmoosiin ja vedenkäsittelyyn liittyvää työtä, millaisia aiheita liittyi sekä mikrobiologiaan että veteen? Puhuit käänteisosmoosikalvoista – mikä niissä esitelmissä kiinnitti huomiosi?
- Konferenssissa esillä oli käänteisosmoosikalvojen biolfilmin muodostuminen ns. biologinen likaantuminen. Perinteisesti esillä oli biosidien käyttö biofilmin hallintaan sekä mahdollinen hallinta tulevaisuudessa geenimuokatuilla bakteereilla. Geenimuokattu bakteeri pystyy viestittämään likaantumista aiheuttaneille bakteereille, että niiden tulee poistua kalvon biofilmiltä. – Kuulostaa tieteiselokuvalta;) Ehkä 20 vuoden kuluttua!, sanoo Minna ja toteaa, että loistavaa tutkimusta, mutta käytännöstä ollaan vielä kaukana.
Miltä näyttää konferenssin silmin teollisen mikrobiologian rooli tulevaisuudessa?
- Ajatus on, että jyrkkä nykyaikana tai aiemmin käytetty bakteerien täydellinen poistaminen ei ole enää tulevaisuuden tapa, vaan jatkossa mikrobeja hallitaan niiden omilla keinoilla esim. probioottisilla bakteereilla. Hyviä esimerkkejä probiooteista ovat lepakoiden ”White nose”-syndrooman ennaltaehkäisy, ruoan sienipilaantumisen hallitseminen, kala-, kana- ja äyriäiskasvatuksen saannon parantaminen.
Tervetuloa takaisin koto-Suomeen!
Haastattelijana Maija
Aiheet Ympäristö
