Kirjoittaja
Maija Vidqvist
12.12.2016 — Kaukolämmön tuotantoon uutta tekniikkaa ensimmäistä kertaa Suomessa – Hyvinkään Lämpövoima ja Teollisuuden Vesi ovat edelläkävijöitä.
Kemikaalittomuutta kohti
Pari viikkoa sitten maanantaiaamuna töihin lähtö tuntui normaalia vielä mukavammalta, kun luvassa oli haastatteluhetki Hyvinkään Lämpövoiman kaukolämpöpäällikkö Antti Eskolan kanssa. Mukanani oli myös Teollisuuden Veden prosessisuunnittelija Ville Rantanen.
Olette investoineet täällä Hyvinkäällä kaukolämmön lisäveden hapenpoistoon kalvotekniikalla. Mistä tällainen projekti sai alkunsa? Miksi lähdettiin liikkeelle?
- Happi on vaivannut verkostossa aiheuttaen korroosiota. Kemikaalien annostelulla ei ole hapenpoisto onnistunut, koska lämpötila on matala ja reaktiot hapen poistamiseksi ovat hitaita ja vanha kemikaaleihin perustuva hapenpoisto ei toimi. Idean kemikaalittomasta saimme yhteistyökumppaniltamme.
Olen ymmärtänyt, että syöttöveden hapenpoistoon tarvitaan korkea lämpötila, jotta saadaan happi poistettua vedestä. Miten hapenpoisto on mahdollista lähes huoneen lämmössä ja kuinka pieneen pitoisuuteen on mahdollista päästä?
- Tämä tekniikka ei perustu lämpötilaan, vaan kalvotekniikkaan, jossa kalvon toisella puolella on vakuumi ja pienempi happipitoisuus. Kalvon läpi siirtyy happea lisävedestä niin, että pääsemme tasolle alle 0,1 mg/l liukoista happea. Hapenpoistoa auttaa typpi, jota käytetään vakuumin lisäksi parantamaan hapenpoistoa.
On mahdollista, että tämä projekti on ainoa laatuaan Suomessa hapen poistossa, miten uskalsitte lähteä toteuttamaan uutta tekniikkaa? Millä tavalla riskit hallittiin?
- Luotimme saamiimme suosituksiin luotettavasta tekijästä sekä tekniikkaan. Lisäksi panostimme suunnitteluun. Pidimme useita yksityiskohtaisia suunnittelupalavereja Rantasen Villen kanssa sekä eri alihankkijoiden kanssa. - Sekä Antin että Villen vastauksista kuultaa yksityiskohtaisen suunnittelun tärkeys sekä laitteiston luotettava toiminta yhdistettäessä uusia laitteita vanhaan prosessiin.
Laitteisto näkyy tuossa takana, jatkuvatoimiset happimittaukset seuraavat hapenpoiston tehokkuutta ja vesi näkyy virtausmittareiden perusteella putkissa virtaavan. Miten vaativaa laitteiston käyttö on? Millainen on käyttökustannustaso?
- Käyttö ei ole lainkaan vaativaa. Käyttökustannuksia aiheutuu paineilman kulutuksesta. Tarvittavat huoltotoiminnot käydään läpi laitetoimittajien kanssa esim. lisävesisäiliön paineensäädön toimintaa on tarkkailtava ja vie hetken aikaa ennen kuin järjestelmän kanssa tulee sinuiksi.
Antti Eskola (oik) ja Ville Rantanen (vas) tarkastelevat PI-kaaviota ja hapenpoiston toimintaa. Hapenpoistokalvot toimivat sarjassa kuvan edessä ja typpigeneraattori sekä typpisäiliö kuvassa taka-alalla.
Nyt on lähes vuosi kulunut laitteiston käyttöönotosta. Onko tullut vastaan yllätyksiä vai onko kaikki mennyt suunnitellusti? Voitteko jo nähdä vaikutukset käytännössä?
- Kemikaalien kulutusta on pystytty vähentämään runsaasti. Verkoston täyttöjen yhteydessä kapasiteetti on riittänyt ja olemme saaneet hyvälaatuista lisävettä verkkoon. Korroosion ja likaantumisen osalta vaikutukset näkyvät hitaammin. Olemme varovaisen toiveikkaita.
Kuvassa Kaukolämpöpäällikkö Antti Eskola kaukolämmön paisunta- että lisävesisäiliönä toimivan säiliön vieressä. Pienellä typen ylipaineella huolehditaan, että ilmasta ei happea pääse säiliöön, kertoo Antti.
Projektin toteutti Teollisuuden Vesi Oy naapurikunnasta Mäntsälästä. Hankkeen vastuuhenkilönä toimi prosessisuunnittelijana toimiva Ville Rantanen. Annetut takuut on saavutettu ja laitteet toimivat suunnitellusti – näin kai voi sanoa? On pakko kysyä urheilutermein teiltä molemmilta. Miltä nyt tuntuu? Miten yhteistyönne sujui ja onko mitään, mitä tekisitte toisin? Mitä on hyvä ottaa seuraavalla kerralla huomioon?
- Kyllä voi sanoa. Projekti meni hienosti, kävimme neuvotteluja ja rakentamista hyvässä hengessä ja yhteistyössä eri alihankkijoiden kesken. Ville kehuu, että Antin kautta asiat etenivät hyvin ja Hyvinkään Lämpövoiman vastuulla olleet asiat hoituivat sekä päätökset syntyivät perustellusti. Antti puolestaan kuvailee, että Villen kanssa projektinhoito oli helppoa ja käytetyt alihankkijat olivat asiansa osaavia esim. Säätö Oy Vantaalta sekä mäntsäläläinen Jap-metalli. Molemmat miettivät, että järkevää oli tehdä osa laitevalinnoista ja automaation asteesta vasta projektin edetessä.
Keskustelu kääntyy kuin itsekseen yleisemmin suomalaiseen energiantuotantoon, kaukolämpö on hyvä keksintö!
Lopuksi puhumme vakavia suomalaisista energiavaihtoehdoista ja puolisen tuntia kuluu kuin siivillä, kun mietimme kaukolämmön hyviä puolia. Se on merkittävä lämmittäjä Suomessa ja takaa lämpöä sekä lämmintä vettä vuodenajoista riippumatta. Kaukolämmön tunnettuuden ja markkinoinnin edistämiseksi on perustettu oma uusi yhdistys, jossa Hyvinkään Lämpövoimakin on aktiivisesti mukana. Löydät lisätietoja yhdistyksestä ja sen tavoitteista.
Ja uudet nettisivut ovat rakentumassa ja pääset tällä hetkellä liittymään sieltä jäseneksi!http://www.findhc.fi/
Kiitokset vielä kertaalleen haastattelusta, oli ilo jutella ja nähdä uutta tekniikkaa kaukolämmön tuottajalla!
Toimittajana Maija Vidqvist
