Maailma ja vesi - Gazan vesitilanne on kestämätön

Kirjoittaja
Maija Vidqvist

15.5.2017 — Teollisuuden Veden kolme työntekijää opintomatkalla Palestiinassa. Miten pk-yritys voi olla kansainvälinen? Mitä sen pitää ymmärtää kansainvälisestä vedenkäsittelystä ja millaisia kysymyksiä tulee vastaan? Mitä osaamista maailmalla tarvitaan? Tämän artikkelin myötä pääset mukaan matkalle, joka ei ainakaan vähentänyt kysymyksiä ja jonka aikana veden arvostus kasvoi kohisten! Tervetuloa mukaan!

Tärkeääkin tärkeämpää on valita kaupungin sijainti läheltä vettä

Sää. Sää tulee ensimmäisenä mieleen kahden viikon takaisesta Teollisuuden Veden tutustumis- ja opintomatkasta Palestiinaan, kun kirjoitan tätä matkakertomusta kylmänä toukokuun aamuna Suomessa. Leuto ilmasto, hyvät viljelysmaat ja saatavilla ollut vesi ovat myös syy sille, miksi juuri Lähi-idässä on ollut pitkään asutusta, kulttuuri on ollut voimissaan sekä nykyaikainen maanviljelys on kehittynyt. Luen tätä matkakertomustamme kirjoittaessani kirjaa ”Thirst – Water & Power in the Ancient World” ja siitä otteita esim. Jerikon muinaisesta kaupungista, Tell es-Sultanista /1/. Lähellä ollut lähde ’Ain es-Sultan on riittänyt pienen väestön tarpeisiin ja viljelyä on voinut harjoittaa Jordan-joen suistoilla ilman tarvetta kasteluun. Tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua tärkeääkin tärkeämpää on ollut valita hyvä sijainti kaupungille veden läheltä silloin kun menetelmiä veden varastointiin ja jakeluun ei ole ollut.

Gazan ja Kuolleenmeren vesitilanne paljastaa alueen kestämättömän veden käytön

Jerikon ja Lähi-idän vedenkäsittelyn historiaan voisi syventyä pitkäksi aikaa, sillä alueella on runsaasti sellaista vedenhallinnan tietämystä, mitä ei helposti muualta löydä. Lukemalla yllämainitusta kirjasta otteita Petrasta ja sen yltäkylläisyydestä veden suhteen voin vain ihmetellen siirtyä kuvaamaan tämän päivän tilannetta veden osalta Gazassa ja Kuolleellamerellä. Kirjassa /1/ kuvataan Petraa sanoin ”A Watery Paradise in Petra”. Vaikka alueella sataa vain 75 mm vuodessa, virtasi Petrassa vesi vuolaasti altaissa ja kanavissa käyttäen hyväksi yksinkertaista insinööritaitoa sekä korkeuseroja. Aikaa on tästä kulunut ja alueella asuu runsaasti enemmän ihmisiä kuin aiemmin eikä vettä riitä enää kaikille samoin kuin tuhansia vuosia sitten. Gaza ja Kuollutmeri ovat veden vähyydestä esimerkkejä.

Kahden miljoonan asukkaan Gaza on vain puolet Mäntsälän pinta-alasta

Gaza on Israelin saartama palestiinalaisalue, joka rajoittuu etelästä Egyptiin, idästä ja pohjoisesta Israeliin sekä lännestä Välimereen. Maa-alueiden suunnalta muurilla ympäröity ja myös meren suunnalta kuuteen merimailiin rajoitettu alue on pituudeltaan noin 35 km ja leveydeltään pohjoisosasta noin 5 km ja eteläosasta noin 15 km. Alueen kokonaispinta-alaksi saadaan 365 km2 eli vain runsas puolet esimerkiksi Mäntsälän kunnan pinta-alasta (580 km2). Gazassa asuu tällä hetkellä noin 2 miljoonaa ihmistä, joista 50 % on alle 20-vuotiaita. Suurin osa (> 90 %) alueella käytettävästä vedestä on pohjavettä, jota pumpataan käyttöön 170 miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Pumppausmäärä ylittää lähes kolminkertaisesti tason, jolla pohjaveden pinta pysyisi sellaisella korkeudella, että meriveden pääsy Välimerestä estyisi pohjavesialueille. Unicefin edustajat näyttivät tapaamisessamme, että pohjaveden kloridipitoisuus on noussut joillakin Gazan alueilla jo vuodesta 2001. Tällä hetkellä alueen pohjavesistä suurimmassa osassa kloridipitoisuus on noussut yli 2 000 mg/l, mikä on selvästi yli makukynnyksen 250 mg/l ja vettä on vaikea käyttää enää kasteluun tai juomavetenä. Tapaamisissa sekä keskusteluissa tulee esille pitkävaikutteiset terveysvaikutukset ja kuulijalle välittyy suuri huoli gazalaisten - erityisesti lasten – terveydestä.

Gaza ei selviä ongelmista yksin

Gazan ongelmallinen vesitilanne selittyy osittain sillä, että alueella on liian paljon ihmisiä suhteessa saatavilla olevaan puhtaan veden määrään. Tämä oli huolena briteillä jo 100 vuotta sitten 1920-luvulla /2/. Heidän mielestään ei voinut onnistua, että juutalaiset muuttaisivat isoin joukoin Palestiinaan, sillä maa ei riittäisi elättämään heitä kaikkia ja tilanne muuttuisi nopeasti kestämättömäksi. Arvio 1920-luvulla oli, että kaksi miljoonaa ihmistä olisi maksimimäärä. Tällä hetkellä väestön määrä alueella on 12 miljoonaa, mistä palestiinalaisia on noin 5 miljoonaa.

Väestömäärän lisäksi Gazan ongelmallista tilannetta pahentaa sisäiset ristiriidat Länsirannan ja Gazan kesken sekä saarto, mikä koskee niin Gazan kaistaleella asuvia palestiinalaisia kuin kansainvälisiä toimijoitakin. Alueelle on tarvikkeiden vienti vaikeaa ja saamme kuulla OCHA:n (United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs) edustajalta, että mm. Gazan alueelle vietävien aggregaattien maksimiteho on rajoitettu 50 kW: iin. Lisäksi juuri vierailumme aikana on polttoainetoimituksia alueelle vähennetty niin, että Unicefin toimittama ja EU:n rahoittama suolanpoistolaitteisto toimii vain 10 % kapasiteetilla.

Israel ja Mekorot ovat saaneet ylistäviä sanoja vesiosaamisesta, mutta myös kritiikkiä

Israel ratkaisi vedentarpeensa ensin rakentamalla National Water Barrieriksi kutsutun kanaalin, millä voitiin Gennesaretinjärvestä pumpata vettä etelään käyttöön 72 000 kuutiometriä tunnissa. Enimmillään vettä otettiin käyttöön tätä kautta noin 300 miljoonaa kuutiometriä vuosittain /3/. Tällä hetkellä ottomäärä on laskenut vuositasolla muutamaan kymmeneen miljoonaan kuutiometriin. Suuresta vedenotosta johtuen Gennesaretin järven tila huononi ja vedenpinta laski. Uudeksi ratkaisuksi veden tarpeeseen tuli merivesi ja isot suolanpoistolaitokset (desalination). Nyt Välimeren rannikolle on rakennettu kolme isoa käänteisosmoosiin perustuvaa suolanpoistolaitteistoa, joiden yhteistuotto on 600 miljoonaa kuutiometriä vettä vuodessa. Lisäksi on panostettu merkittävästi jäteveden kierrätykseen, mihin muslimimaissa on enemmän vastustusta uskonnollisista syistä johtuen /9/. Israelissa lähes 85 % käsitellyistä jätevesistä kierrätetään kasteluvedeksi, mikä on lajissaan maailman ennätys /4/. Tuotetusta vesimäärästä riittää vettä myös jonkin verran myyntiin naapureille. Gazaan myyty vesimäärä on ollut pieni, noin 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Länsirannan palestiinalaisalueen vesivaroja hallitsee suureksi osaksi Israelin valtiollinen vesiyhtiö, Mekorot, jonka kautta vesi toimitetaan alueelle. Mekorot on kasvanut kansainvälisesti ja sitä sekä koko Israelin vesiosaamista arvostetaan korkealle. Kritiikkiä toiminnasta ja vesivarojen oikeudenmukaisesta jakamisesta on myös nähtävillä. Muun muassa Hollanti on v. 2013 vetäytynyt yhteistyöstä Mekorotin kanssa vedoten kansainvälisen oikeuteen, kertoo Wikipedia /5/.

Kuollutmeri kuolee

Gazan kestämättömän tilanteen lisäksi yhtä vaikea on tilanne Kuolleellamerellä. Suolameri saa vetensä Gennesaretinjärvestä laskevasta Jordan-joesta. Laskiessaan Kuolleeseenmereen joki on kutistunut lähes puroksi, koska joesta otetaan vettä matkan varrella maanviljelyksen ja teollisuuden käyttöön sekä juomavedeksi. Vuoden 2010 artikkelissa Time-lehdessä kerrotaan virtaaman pudonneen 2 %:iin alkuperäisestä 37 miljoonan kuutiometrin vuosittaisesta virtaamasta alle miljoonaan kuutiometriin vuodessa /6/. Sekä Jordan-joen että Kuolleenmeren tilanteen parantamiseksi on vireillä erilaisia hankkeita. Yksi suurimmista hankkeista on pumpata vettä Punaiseltamereltä ja puhdistaa siitä osa juomavedeksi sekä johtaa jäljelle jäänyt konsentraatti Kuolleeseenmereen. Hankkeelle on sekä puolustajansa ja vastustajansa, mutta jotakin katsotaan välttämättömäksi tehdä tilanteen parantamiseksi, sillä vuosittain pinta laskee noin yhden metrin, mikä merkitsee rantaviivassa noin 20 metrin vetäytymistä. Artikkeleita ja tietoa alueen vesitaseesta löytyy esimerkiksi yhteistyöjärjestön Ecopeecen raportista /7/ ja tämän vuoden Financial Timesin artikkelista /8/. Hankkeen vastustajien mielestä Kuolleeseenmereen tulisi johtaa lähes suolatonta vettä vrt. Jordan-joen laatu, jotta sen veden laatu ja suolatasapaino voidaan säilyttää entisenlaisena. Toisaalta yhdestä lukemastani artikkelista - en valitettavasti löytänyt enää viitettä tähän, mutta tuntuu kysymys tärkeältä tähän kokonaisuuteen lisätä - kuultaa suurempi huoli alueen väestön selviämisestä kuin Kuolleenmeren pinnasta. Jos näyttää siltä, että Kuolleenmeren säilyttämiseksi tulee mereen johtaa suolatonta vettä, miten pystyt selittämään sen kuivuudesta kärsivälle maanviljelijälle Kuolleenmeren lähistöllä?

Suurien kysymysten äärellä

Kysymykset eivät veden suhteen voi muuttua enää tätä suuremmiksi. Tällaisissa vierailukohteissa vedenkäsittely muuttuu pakosti eri suodatustekniikoista tai analyysimenetelmistä kokonaisuudeksi, joka käsittää ison alueen koko vesitaseen, väestön, teollisuuden, uskonnot, veden kierrätyksen, säästön, kansainvälisen politiikan sekä taistelun omasta maa-alueesta ja omasta vedestä. Tälläkin matkalla kävi niin, että palatessamme Suomeen meillä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Suurin kysymys on päättää, mikä ongelmista on ratkaistava ensin.

Kiitokset matkaseurasta kollegoilleni Lasselle ja Villelle sekä Karitalle Ramallahin Suomen edustustosta kaikesta avusta järjestelyihin liittyen!

Teollisuuden Vesi Oy, Maija Vidqvist

Viitteet:

/1/ Thirst – Water and Power in the Ancient World, S. Mithen, 2012,

/2/ Let there be Water – Israel’s Solution for a Water-Starved World, Seth M. Siegel, 2015

/3/ https://en.wikipedia.org/wiki/National_Water_Carrier_of_Israel

/4/ https://www.scientificamerican.com/article/israel-proves-the-desalination-era-is-here/

/5/ https://en.wikipedia.org/wiki/Mekorot

/6/ http://content.time.com/time/world/article/0,8599,2084164,00.html

/7/ Toward a Living Jordan River: An Environmental Flows Report on the Rehabilitation of the Lower Jordan River, EcoPiece, Friends of the Earth Middle East, may 2010.

/8/ New Pipeline Plan may help the Dead Sea, Financial Times, March 23rd, 2017. https://www.ft.com/content/c9a188c4-bad1-11e6-8b45-b8b81dd5d080

/9/ Cultural and Religious Factors Influence Water Reuse, T. A. Pedersen, 2012 Guidelines for Water Reuse.

Suosituimmat kirjoitukset

Mikrobiologin kuulumiset Kaliforniasta

Mikrobiologin kuulumiset Kaliforniasta

18.10.2016 — Teollisuuden Veden mikrobiologian asiantuntija Minna Pihlajakuja osallistui ”Recent Advances in Microbial Control, RAMC” -konferenssiin Kaliforniassa lokakuussa. Pyysimme Minnaa kertomaan konferenssin aiheista.

Hyvinkään Lämpövoima ja Teollisuuden Vesi ovat edelläkävijöitä

Hyvinkään Lämpövoima ja Teollisuuden Vesi ovat edelläkävijöitä

12.12.2016 — Kaukolämmön tuotantoon uutta tekniikkaa ensimmäistä kertaa Suomessa – Hyvinkään Lämpövoima ja Teollisuuden Vesi ovat edelläkävijöitä.

Haluatko vedenkäsittelyn asiantuntijaksi vesikemistiksi?

Haluatko vedenkäsittelyn asiantuntijaksi vesikemistiksi?

22.11.2016 — Haemme diplomityöntekijää työnimellä ”Teollisuusjätevesien kemiallinen käsittely – saostuskemikaalit ja annostelujen säätö”. Työssä paneudut eri kemikaalien toimintaan, niiden säätöön sekä tulevan ja lähtevän veden laadun seurantaan.

Huipputekniikkaa Intiassa

Huipputekniikkaa Intiassa

22.9.2016 — Hieno Intian matkaviikko on nyt ohi. Matka kuului Beam-projektissa (Business with Impact 2014-2019) Tekesin osittain rahoittamaan hankkeeseen mikrobiologisen mittauksien kehittämiseksi juomavedelle ja yhteyksien luomiseksi Intian ja Suomen vesiammattilaisten välille. Suomesta on mukana hankkeessa myös mm. Aalto-yliopisto.

Tämähän on kuin olympialaisissa!

Tämähän on kuin olympialaisissa!

15.6.2016 — Seminaarit ovat pitkään toimineet Teollisuuden Vedessä niinä huolettomina hetkinä käytännön projektien keskellä, että emme osaa olla ilman niitä.

Maailma ja vesi - Gazan vesitilanne on kestämätön

Maailma ja vesi - Gazan vesitilanne on kestämätön

15.5.2017 — Teollisuuden Veden kolme työntekijää opintomatkalla Palestiinassa. Miten pk-yritys voi olla kansainvälinen? Mitä sen pitää ymmärtää kansainvälisestä vedenkäsittelystä ja millaisia kysymyksiä tulee vastaan? Mitä osaamista maailmalla tarvitaan? Tämän artikkelin myötä pääset mukaan matkalle, joka ei ainakaan vähentänyt kysymyksiä ja jonka aikana veden arvostus kasvoi kohisten! Tervetuloa mukaan!